Lähiympäristö

Pyöräilijöiden Joensuu

Valtuustotyössäni haluan kehittää Joensuun keskustaa pyöräilijöille paremmaksi. Pyöräilijöiden huomioiminen ei ole pois autoilijoilta, sillä mahdumme kaikki hyvässä yhteishengessä Joensuun kaduille.

Pyöräilijät muodostavat huomattavan osan Joensuun liikkujista. Tämä on huomattu myös muualla ja Joensuu on saanut Vuoden pyöräilykaupunki -tunnustuksen jo kahdesti. Keskustan lämmitetyillä kävelykaduilla pyörätelineitä on kiitettävästi. Pyörät asetetaan näihin telineisiin eturenkaistaan. Valitettavasti pyörät voidaan helposti nostaa näistä telineistä esimerkiksi pakettiauton kyytiin, vaikka ne olisivat lukittuina. Niinpä monet arvokkaamman pyörän omistajat kiinnittävät ajopelinsä metallisiin aitoihin ja muihin kiinteisiin rakennelmiin, jotka eivät ole tarkoitettu pyörien säilytykseen. Keskustassa kaivattaisiinkin runkolukittavia pyörätelineitä. Asukkaat voisivat lukita pyöränsä turvalliseen telineeseen ja pyöriä ei enää kiinnitettäisi vääriin paikkoihin. Rautatie- ja linja-autoasemille runkolukittavat telineet olisivat ehdoton hankinta, sillä mikään ei latista matkatunnelmaa, kuin huoli asemalle jääneestä pyörästä.

Voimme tehdä keskustasta vielä pyöräilijäystävällisemmän hankkimalla pyörähuoltopisteitä keskeisille paikoille. Pyörähuoltopisteet ovat itsenäisiä telineitä, joissa voi esimerkiksi täyttää tyhjenneet renkaat, sillä huoltamoiden ilmapisteillä venttiilit eivät ole aina yhteensopivia oman pyörän kanssa. Pyörähuoltopisteissä on myös työkaluja satulan ja sarvien säätämiseen. Vastaavia pyörähuoltopisteitä on jo käytössä esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä. Jyväskylästä löytyvistä telineistä voit lukea lisää täältä.

Tehdään ilmastoystävällisestä liikkumisesta helppoa!

Kasvisruoka

Kasvisruokaa julkisiin ateriapalveluihin

Julkisissa ateriapalveluissa tulee panostaa eläin- ja ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin. Kasvisten osuutta tulee kasvattaa ja lihan osuutta vähentää julkisissa ruokapalveluissa.

Joensuulaisissa päiväkodeissa ja kouluissa on käytössä yksi kasvisruokapäivä viikossa. Tulevaisuudessa asetelma voi olla päinvastainen. Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Aterian hiilijalanjälkeä voi pienentää helposti vähentämällä lihan osuutta ruoassa. Laskennallisesti sama vaikutus saadaa kasvisruokapäivällä, kuin vähentämällä lihan osuutta 20 % ateriassa. Suomessa on hienoja kotimaisia innovaatioita, kuten nyhtökaura ja härkis, joilla voimme korvata lihan määrää lautasilla suomalaisilla vaihtoehdoilla. Myös suuret suomalaiset ruokatalot Apetit, Saarioinen, HK ovat lähteneet mukaan kasviruokabuumiin ja tuoneet markkinoille kasviperäisiä eineksiä. Einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kiinteä osa suurtalouskeittiöiden arkea, jossa kaikkea tarjottavaa ruokaa ei voida valmistaa alusta asti. Suomessa vuosittain oppilaitosten ruokahuollon kustannukset nousevat 400 miljoonaan euroon, joten julkisten hankintojen ohjauksella on merkitystä.

Tehdään eettisiä ja ympäristöystävällisiä hankintoja julkisissa hankinnoissa, joilla voimme tukea suomalaisten tuotteiden ja raaka-aineiden kulutusta. Lähiruokaa unohtamatta.

 

Suomalaiset kuluttavat keskimäärin 77 kiloa lihaa vuodessa. (Luonnonvarakeskuksen tilastooon vuodelta 2014 voi tutustua täältä.)
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ei tulisi syödä enempää kuin 500 g viikossa.

Lisää eläinystävällisissä valinnoista voit lukea sivulta eläinpolittikka.fi.
Samalla sivulla voit myös allekirjoittaa vetoomuksen paremmasta eläinsuojelulaista, kuten minäkin tein.

Varhaiskasvatus

Oikeus varhaiskasvatukseen kuuluu kaikille lapsille

Nykyinen hallitus on linjannut subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. Käytännössä lapset, joiden toinen vanhempi on työttömänä tai perhevapaalla, on oikeutettu vain 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa normaalin 40 tunnin sijasta. Kuljetusten ja aikataulujen vuoksi tämä niin kutsuttu puolipäiväinen hoito on usein vanhemmille vaikeaa järjestää. Osassa päiväkodeista tämä on johtanut erityisjärjestelyihin, kuten siihen, että osa lapsista jää ilman ateriaa.

Jokainen kunta voi päättää toisin. Jo 16 kuntaa on ilmoittanut, etteivät ne rajaa päivähoito-oikeutta. Myös me Joensuussa voimme ratkaista asian lasten edun kannalta.

Varhaiskasvatus on lapsen kehityksen kannalta tärkeää. Lapsi saa sosiaalisia kontakteja, ystävystyy ja oppii aivan erilaisia asioita mitä kotona tulisi vastaan. Lapsesta huolehtivat koulutetut ammattilaiset. Varhaiskasvatus kaventaa eroja eri taustoista tulevien lasten välillä. Kotona oleva vanhempi ei laita lasta hoitoon päästäkseen itse helpommalla. Jokainen vanhempi ajattelee lapsensa parasta ja haluaa tarjota hänelle mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään.

Kokopäiväinen hoito edistää myös työttömän vanhemman työllistymistä.  Tulokselliseen työnhakuun ei riitä muutaman tunnin panostus päivässä. Se ei riitä myöskään kouluttautumiseen tai osaamisen ylläpitämiseen. Työnhakua haittaa myös epävarmuus lapsen hoidosta: Joutuuko lapsi vaihtamaan päiväkotia mikäli vanhempi aloittaa työt? Missä tämä uusi päiväkoti sijaitsisi?

Vauvan kanssa kotona olevan vanhemman jaksamista edistää isompien sisarusten päivähoito. Kotona vauvan kanssa oleminen ei ole lomailua, sillä pienen lapsen tarpeisiin vastaaminen on ympärivuorokautista työtä. Vanhempien jaksamisen tukeminen ehkäisee perheen ongelmia pitkällä tähtäimellä.

Lasten päivähoidon rajaaminen vahingoittaa erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapsia. Heille suomenkielinen kokopäiväinen varhaiskasvatus on erityisen tärkeää. Lapset omaksuvat suomenkielen nopeasti ja integroituvat yhteiskuntaan sujuvammin. Olen itse allekirjoittanut ja sinäkin voit allekirjoittaa kunta-aloitteen, jossa vaaditaan, ettei monikielisten lasten päivähoito-oikeutta saa rajoittaa.

Tehdään yhdessä lapsille parempi tulevaisuus!