Kiitos äänestäneille!

Eilinen ilta sujui epäuskoisissa tunnelmissa. Nyt väsymys painaa päälle, mutta hymy on silti herkässä. Nämä olivat ensimmäiset kuntavaalit, joissa olin ehdolla. Lähtiessäni ehdolle ajattelin vain olevani nimi listalla. Ajattelin alusta asti, etten halua laittaa rahaa kampanjaan tai ostaa itselleni näkyvyyttä. Mielestäni näkyvyys ja pohjatyö on tehty edellisen vuoden aikana ja viimeisten viikkojen raivokas ääntenkalastelu ei ole minua varten. Näin ollen haaveilin että voisin saada noin 30 ääntä kasaan.

Sunnuntaiaamuna epäröinti alkoi kaivaa mieltä ja mietin josko sittenkään saan 30 ääntä kasaan. Jännittyneenä suuntasin vaalivalvojaisiin odottamaan ennakkoäänten tuloksia. Varttia vaille kahdeksan oli jo paljon perhosia vatsassa ja minuutit kuluivat hitaasti. Olin saanut 49 ennakkoääntä ensimmäisessä tulosten julkaisussa! Se oli jo todella hyvä tulos ja paljon enemmän kuin osasin odottaa. Illan aikana lukemat kipusivat kaikilla ehdokkailla ja puoleen valtuustopaikkojen määrä heittelehti.

Ennen puoltayötä lukema pysähtyi 105 ääneen ja sijoituin varavaltuutetuksi. Tulos herättää edelleen paljon hämmennyksen, ilon ja kiitollisuuden tunteita. En voi tietää ketä te sata olitte, mutta olen otettu luottamuksestanne. Lupaan toimia ekologisen ja kestävän Joensuun puolesta, niin luottamustehtävissä kuin järjestöissäkin.

Kiitos.

Kestovaipat

Kestäviä valintoja kuntalaisille

Kestovaippa. Sanalla on yhtä paha kaiku kuin pakollisella kasvisruokapäivällä. Molempiin liittyy ennakko-odotuksia ja vääriä käsityksiä.

Yksi vauva ehtii kerryttää vaippajätettä ensimmäisen elinvuotensa aikana 1,5 tonnia. Keskimäärin vaippaikä kestää 2,5 vuotta, joten jätemäärä voi nousta neljään tuhanteen kiloon yhdeltä lapselta. Joensuussa syntyy vuosittain noin 1 500 lasta. Pikaisesti laskettuna alle yksivuotiaat joensuulaiset tuottavat ensimmäisen elinvuotensa aikana yhteensä 2 250 000 kiloa vaippajätettä. Vertailun vuoksi voidaan mainita yhden aikuisen joensuulaisen tuottavan jätettä keskimäärin 231 kiloa vuodessa. Yhteensä yhdyskuntajätettä syntyy noin 44 miljoonaa kiloa vuodessa Joensuun alueella.

Jätekuormaa voidaan hillitä valitsemalla kesto- eli kangasvaipat. Joensuussa niiden käyttöön voi tutustua ja saada opastusta Liekku ry:n kautta. Yhdistyksen toimintaan hakeutuvat jo aiheesta kiinnostuneet vanhemmat, mutta järjestelmällinen kannustaminen kestovaippojen käyttöön puuttuu. Kestovaippa on nykyään poistettu myös äitiyspakkauksesta.

Kaupunki voisi panostaa ekologisen elämäntavan tukemiseen monin tavoin. Avainasemassa näkisin olevan henkilökunnan kouluttamisen sekä järjestötoiminnan tukemisen. Sairaalan ja neuvoloiden henkilökuntaa voitaisiin opastaa keskustelemaan vanhempien kanssa aiheesta rakentavasti ja purkamaan myyttejä. Tietoa kestovaippojen käytöstä voitaisiin lisätä tuleville vanhemmille järjestettäviin koulutuksiin. Yksi konkreettinen keino olisi perustaa kestovaippavuokrausta ja -opastusta tarjoava tukipiste esimerkiksi keskustassa sijaitsevan neuvolan kylkeen. Kestovaippapisteellä voitaisiin työllistää useita osa-aikaisia työntekijöitä. He voisivat olla vanhempia, jotka tekevät siirtymää lasten kotihoidon ja työelämän välillä.

Kestäviä valintoja tukemalla panostamme tulevaisuuteen. Samalla voimme tukea paikallista toimintaa ja olla luomassa uusia toimintamalleja, joita kopioidaan muihin kuntiin. Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa ja arjen valinnoissa. Säästetään luonnonvaroja, jotta niitä riittäisi lapsillemme.

Mielipidekirjoitus julkaistiin Karjalaisessa 25.3.2017